lauantai 27. syyskuuta 2014

Puutarhakauden fiaskot

Tänä kesänä puutarha on saanut selvitä paljolti omillaan. Siellä vietetty aika on kulunut pääasiassa lehtokotiloita keräten. Liian vähän sitäkin, kuten daaliakuvasta näkyy.

Jostain syystä lakastuva daalia vetää puoleensa lehtokotiloita kuin magneetti.
Hyötytarhan kasvulavat ovat täyttyneet ison koivun hiusjuurista, jotka imevät kaiken kosteuden kasvualustasta. Hirveästi en viitsinyt kastellakaan, kun olemme pelkän rengaskaivon varassa. Niinpä pinaattien kasvatus ei onnistunut.

Saanko esitellä, kasvimaan suurin pinaatti.
Sieltä täältä reissujen varrelta matkaan on tarttunut muutama uusi kasvi. Niistä istuttamatta on Mustilan magnolia, ystävän naapurilta saatu sinipiikkiputki ja avoimien puutarhojen päivänä Pokrovan luostarista ostettu huiskunauhus.

Huiskunauhus näyttää pärjäävän hyvin taimiruukussakin.
Huomenna sekin pääsee vihdoin oikealle kasvupaikalle. 


lauantai 23. elokuuta 2014

Luonnonkukat puutarhassa: Mesiangervo

Ruusukasveihin kuuluva mesiangervo (Filipendula ulmaria) viihtyy kosteilla ja multavilla mailla. Eipä ihme, että puutarhaan vesijättömaalta hivuttautuneet yksilöt ovat niin komeita.

Mesiangervo kukkii kesä-elokuussa.
Mesiangervo päihittää kukinta-ajan pituudessa monet jalostetut kukkijat. Luontoportin mukaan kasvin varttuminen kukkimisikään kestää 9 - 10 vuotta, joten tämä yksilö on kerännyt voimiaan jo pitkään. Muistan viime kesänä katselleeni lehtiruusuketta ja ajatelleeni sen kitkemistä. Onneksi en kitkenyt.

Vahva varsi kestää ukkoskuurojen paineet ja kukat keräävät pölyttäjähyönteisiä. 

Mesiangervon aromikkaita kukkia on Luontoportin mukaan käytetty viinin, oluen, sahdin ja siman mausteena. Teeaineksena niihin kannattaa suhtautua varovaisesti, sillä kukat sisältävät salisyylihappoa. 



keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Luonnonkukat puutarhassa: Rantakukka

Siirsin kaksi kesää sitten pehkon rantakukkaa (Lythrum salicaria) pihaamme. Nyt se tuntuu kotiutuneen täysin ja kukkii komeasti.

Rantakukka kukkii saaressamme ojissa ja rannan kosteikossa. Se tuntuu
viihtyvän hyvin myös melko aurinkoisessa kukkapenkissämme. 
Kukkapenkissä rantakukan taustalla kukkivat valkoiset ukonkellot. Sen suuremmin suunnittelematta näistä syntyi erittäin onnistunut yhdistelmä. Niiden välissä on vuorikaunokkia, joka täydentää raikasta väriyhdistelmää.

Luontoportin mukaan näyttävimmät kasvustot koristavat loppukesästä lintujärvien ja lokkiyhdyskuntien liepeitä, missä vesilintujen tepastelu ja runsas typpilannoitus ovat luoneet rantakukalle loistavat olosuhteet.






keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Valkoinen lehtosinilatva

Lehtosinilatva (Polemonium caeruleum) kuuluu pihamme omapäisiin leviäjiin. Sen taimia löytyy milloin mistäkin. Ne ovat saaneet kasvaa kasvimaallakin kauniiden lehtiensä ja pitkän kukintansa takia.

Tänä kesänä kasvimaalla odotti iloinen yllätys: lehtosinilatvan harvinainen valkoinen versio.


Valkea lehtosinilatva hohtaa iltavalossa.

Luontoportin tietojen mukaan on mahdollista, että lehtosinilatva on levinnyt omin avuin Suomeen jo ennen ihmisen aikaa. Jääkauden jälkeisten lämpökausien kerrostumista on nimittäin löytynyt lajin siitepölyä.


Viime päivien loputtomat sateet rötkäyttivät osan lehtosinilatvojen kukkavarrsista pitkin maata. Puutarhatuoli toimii nyt niiden tukena. Valkea yksilö on parasta merkitä heti huomenna, jotta saan sen siemenet talteen.

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Pieni niittyni

Pari vuotta sitten aloitin kaivon vieressä olevan pienen nurmikkokaistaleen muuttamisen niittymäiseksi kasvustoksi. Nyt sitä voi jo esitellä.

Ukkomansikka on ärhäkkä leviämään.
Huomaan, että kasvivalikoimassa on otettu huomioon sukupuolinäkökulmakin: on ukkomansikkaa ja akankaalia. Niille seuraa tekevät puna-ailakit, kurjenmiekat, kurjenpolvet, pikkutalvio, kuunliljat ja saniaiset. Joukossa sinnittelee pari paratiisililjaakin.

Tiiviis kasvusto ja nollatoleranssi ovat saaneet vuohenputken kuriin. Sama operaatio on tiedossa kuvan ylänurkassa olevan istutusalueen yläpuolella. Siellä on jo valmiiksi paljon akankaalia, mutta alue tursuaa vuohenputkea ja kirsikkapuiden vesoja.

Akankaali on häikäisevän värinen.

Uudelle niitylle taitaa päästä myös uusi suosikkini tuikki (Amsonia ciliata). Sen hennon siniset kukat tuikkivat metsäpuutarhaan sopivasti. Tuikki on vajaassa kahdessa vuodessa runsastunut mukavasti.


Tänä kesänä se kukkii upeasti ja näyttää täyttävän lupauksen pitkästä kukinnasta. Kostea ja viileä kesä ovat varmasti edesauttaneet kukintaa. Mikä parasta, lehtokotilot eivät näytä välittävän tuikista.

torstai 19. kesäkuuta 2014

Viivi Lepikin puutarhassa kukkivat kolmilehdet

Parinkymmenen kilometrin päässä Pärnusta löytyy puutarhaintoilijan keidas. Viivi Lepikin perheen kokoelmapuutarhassa kasvaa 3 000 kasvia.

Kuunliljat, kalliokielot ja kolmilehdet kukoistavat ikivanhojen, valtavien tammien alla. Auringon puolella kukkapenkit kehystävät pihaa.

Kuunliljat näyttivät upeille massaistutuksina. 
Majesteetillisen tammen latvuksen läpimitta on 30 metriä
ja sen iäksi arvioidaan 200 - 300 vuotta. 

Kolmilehti Trillium erectum kukki vierailumme aikaan.

Viivi Lepikillä oli hyvä valikoima taimia. 

Jälkiä neuvostoajasta.

Kalliokielot kukkivat komeasti toukokuun lopussa.
Viivi Lepikin piha on avoin vierailijoille. Kannattaa kuitenkin ilmoittaa tulosta etukäteen puhelimitse +372 53406785 tai sähköpostitse viivilepik@hot.ee tai lepikv@gmail.com. Pääsymaksu on 4 euroa.

Tallinnasta matkaa Halingan kylään on reilut 100 kilometriä.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Valkeaa ja vihreää

Vihreä ja valkoinen näyttävät erityisen hienoille viistossa iltavalossa. Tähän aikaan kesästä valkeita kukkijoita riittää: juhannusruusut, kielot, viimeiset tulppaanit ja narsissit, esikot, kalliokielot, tuoksumatara, karhunlaukka.

Kirjavalehtinen kuunlilja pitää niille seuraa.

Viridiflora Spring Green
Näitä kieloja oli pihalla jo ennen meitä.

Juhannusruusut ovat kasvaneet valtavasti 15 vuodessa.
Esikko asettui paikoilleen viime kesänä. 

torstai 29. toukokuuta 2014

Tamme talun yrttitarha

Tammen yrttitila Maldan kylässä parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Pärnusta on hyvä puutarhakohde yrteistä kiinnostuneelle.

Maatilan emäntä Heli Viedehof on paneutunut yrttien tuoksuihin ja makuihin ja niiden tuotteistamiseen.

"Kosketelkaa ja nuuhkikaa yrttejänne", Heli Viedehof kannustaa.

"Rakuuna sopii näin keväällä kaikkien Itämeren sillien kanssa", hän vinkkaa.

Toinen kevätkesän vinkki on ruohosipulin kukkanuppujen hyödyntäminen. Niiden maku on varsia voimakkaampi.

"Ne kannattaa marinoida. Laittakaa pieneen purkkiin ja keittäkää liemi suolasta, sokerista ja etikasta", emäntä neuvoo.

Kukkanuppu ja vähän vartta mukaan, enemmän sokeria kuin suolaa liemeen.
Näistä aineksista syntyy herkullinen liharuoan lisuke tai voileivän päällys.

Marinoidut ruohosipulin nuput sopivat liharuokien koristeluun tai leivän päälle. "Ne eivät epäonnistu koskaan", hän kannustaa.

Ruohosipulinkukkamarinadia on kaupan tilan omassa myymällä. Siisteissä riveissä hyllyillä on myös yrttiseoksia ja -suoloja, hilloja ja lisukkeita kuten chili-sipulimarmeladi.

Nyt on paras aika korjata saksankirveliä teeainekseksi, kun osa
kukista on jo auki, osa vielä nupullaan, Heli Viedehof sanoo. 
Tammen tilalta voi tilata opastetun 1,5 tunnin kierroksen, johon kuuluu yrttiteetarjoilu viljelysten viereen rakennetussa katoksessa. Yrttiteesekoituksia voi myös ostaa myymälästä.

Koreaniiso tuoksuu ja maistuu herkulliselle. 
Tamme Talu Ürdiaed löytyy myös Facebookista. Maatila- ja luontomatkailusta kiinnostuneen kannattaa vilkaista myös Eesti Maaturismin sivuja. Sieltä löytyy kiinnostavia kohteita. 


keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Jänedan puutarhamarkkinat

Reilun tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta kaakkoon sijaitsevan Jänedan puutarhamarkkinat olivat tänä vuonna Vartio- ja Mellunkylän omakotiyhdistyksen puutarhamatkan kohteena.

Taimimyyjät löytyivät parilta kujalta Jänedan kartanon puistosta. Puutarhamyyntiä enemmän markkinoilla tuntui olevan vaate- ja muita tavallisia markkinakauppiaita.

Upean aurinkoinen hellepäivä edisti iloista markkinatunnelmaa.

Kukkivat puut jäivät ostamatta tulipoltteen vaaran takia.
Jänedan taimet olivat hyvälaatuisia ja jonkin verran halvempia kuin Suomessa. Kaupallisten taimitarhojen lisäksi paikalla oli jonkin verran perheitä tai yksittäisiä myyjiä.

Haltiankukka Heucherella 'Stoplight' oli yksi ostoksistani.

Viron kesäkukka-amppelit ovat valtavia. Niitä varten
meillä olisi pitänyt olla kaksikerroksinen bussi.

Ohjelmassa oli niin perinteisiä kansantansseja
kuin diskotansseja. 
Taimien kaverina markkinoilla oli käsintehtyä saippuaa.
Puutarhatontuista puutarhaperheeksi?
Markkinahumun vieressä lammen rannalla oli muhkea istutusalue. 
Tässä vaiheessa edessä oli vielä kolme puutarhakohdetta.
Loppumatkasta tavaratila oli täytetty tehokkaasti.
Pohjolan Matkojen mainio kuski Eppu hallitsi
niin kasvit kuin tulkkauksen virosta suomeksi.


perjantai 16. toukokuuta 2014

Luonnon taideteos

Luonto tekee kauneimmat taideteokset. Siivosin eilen rantaa ja löysin tämän täydellisen ilmestyksen. Se hehkui ruovikossa kuin eksoottinen kukka.


Mistähän asti styroks on ajautunut meidän rantaan ja mistä
kulosammal on löytänyt sen kasvualustakseen? 

Vesi on pyöristänyt styrokspalan reunat, kulosammal löytänyt kasvupaikan ja järviruo'on olkisilppu viimeistellyt teoksen.

Työkaveri tiesi kertoa, että kulosammal (Ceratodon purpureus) on saanut nimensä itiöemiensä varsista, jotka hehkuvat punaisina sopivassa valossa. 

Jyväskylän yliopiston Valokki-nettikasvion mukaan kulosammal kasvaa kallioilla, joutomailla ja hakkuuaukioilla. 

maanantai 12. toukokuuta 2014

Magnolia 'Vanha rouva' kukkii Mustilassa

Lauantaina pääsin nauttimaan harvinaisesta ilosta, kun satuin olemaan Elimäellä Mustilan taimitarhan puutarhakauden avajaispäivänä. Kasvinjalostuksen professorina pitkän uran tehnyt Peter Tigerstedt piti yleisöluennon magnolioista ja erityisesti Mustilassa 40-luvun lopulta asti vaalitusta 'Vanhasta rouvasta'.

Magnolia kobus 'Vanha rouva' kukkii Peter Tigerstedtin syntymäkodin pihalla.

Magnolia kobus 'Vanha rouva' jatkaa elämäänsä paitsi suojaisassa, yksityisessä pihapiirissä myös myyntitaimina, jotka ovat kuvassa olevan puun klooneja.

Vanha puu on kestänyt Tigerstedtin mukaan vaurioitta ankaratkin talvet. Sen jälkeläisiä hän kehottaa kasvattamaan lämpimässä ja tuulilta suojaisessa paikassa.


Tänä keväänä kukinta kärsi lämpimän kauden katkaisseista pakkasöistä.

Japaninmagnolia, kotimaassaan nimeltään kobushi, on kautta historian ollut tärkeä puu Japanin maanviljelijöille. Kun vuoristojen magnoliat peittyivät valkoiseen kukkamereen, tiesivät viljelijät oikean hetken koittaneen kevätkylvöille.

Mustilan taimitarhan nettisivujen mukaan japaninmagnoliaa esiintyy koko Japanin alueella. Pohjoisessa se ei aivan ulotu Hokkaidon pohjoisrannalle. Se kasvaa luontaisesti kosteissa suonlaidoissa ja metsänreunoissa.


Eurooppaan pakkasenkestävä japaninmagnolia tuotiin 1700-luvulla. 
'Vanha rouva' kukkii tavallisesti noin viikon ajan. Tänä keväänä kukinta alkoi tavallista aikaisemmin lämpimän kauden aikana ja sään viileneminen pitkitti sitä pariin viikkoon. Paras kukinta oli nyt jo ohi.

Samaan aikaan kukkiva rusokirsikka on professorin mielestä
täydellinen pari japaninmagnolialle. 

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Pystykiurunkannus ja kevään muut luonnonkasvit

Unikkokasveihin kuuluva pystykiurunkannus (Corydalis solida) kasvaa monin paikoin Porvoossa luonnonvaraisena. Se viihtyy rantalehdoissa, puronvarsilla, jokitörmillä ja puistoissa. Sitä kasvaa myös saaressamme.

Pystykiurunkannus ja kevätlinnunsilmä ovat hyvä pari.

Nyt se näyttää kotoutuneen myös meidän pihallemme. Siirsin jokunen vuosi sitten muutaman yksilön meidän pihallemme. Ne ovat nyt lisääntyneet, joskin olemme vielä kaukana Porvoon keskustan vanhojen pihapiirien violetista matosta.

Erityisesti minua ilahduttivat rantalehdosta terveleppien ja tuomien alta löytyneet muutamat yksilöt. Näen jo valkovuokkomeren vieressä lainehtivan violetin vaipan.

Pystykiurunkannus kukkii samoihin aikoihin kun kiurut ilmestyvät maisemaan.

Kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium) on myöskin laajentanut reviiriään. Vielä se ei täytä vanhan vaahteran alustaa, kuten viisi vuotta sitten haaveilin.

Kevätlinnunsilmä tuo valon pihaan. 
Kevättaskuruoho ei vielä varjoisalla pihallamme kuki. Kaupungin puistoissa sitä jo näkyy.

Toivottavasti huomiseksi ennustettu sade toteutuu. Se antaisi kevätkukkijoille puhtia, sillä harvinaista kyllä, tänä keväänä meidänkin pihamme on kuiva.





maanantai 7. huhtikuuta 2014

Viisi kysymystä


Riisin vesiviljely on kovaa työtä - muttei aina totista. Kuva Nepalin Jamdista.
Pihan elämää Country living -blogin Lilium heitti viiden kysymyksen haasteen:

1. Mikä on ollut puutarhablogin pitämisessä antoisinta?/työläintä?

Antoisinta bloggaamisessa ovat kontaktien lisäksi oman pihan kehityksestä vuosien mittaan kertyvä kaari. Työläintä - tai ainakin eniten päänvaivaa vaativaa - on löytää uusia näkökulmia, ettei blogista tule itseään kasvukaudesta toiseen toistava museo.

2. Mitä hankkisit pihaasi, jos saisit yhden toiveen?


Ehdoton ykköstoiveeni on varma tapa päästä eroon kaikista lehtokotiloista, jotka mönkivät pihalla ja siihen rajoittuvalla rehevällä vesijättömaalla. Kotilokilleri siis.

3. Jos saisit tavata yhden puutarhagurun, kenet haluaisit tavata?


Aalto-yliopistossa maisema-arkkitehtuuri opettava dosentti Eeva Ruoff olisi minun valintani. Hän on tutkinut vanhoja suomalaisia hyötypuutarhoja. 

4. Harrastatko kasveja myös sisällä?


Enpä juuri muutamaa todella helppohoitoista lukuun ottamatta. Vanhassa talossa metsän kupeessa on talvella turhan hämärää eikä kesällä aika riitä ison pihan ja sisäkasvien hoitamiseen.

5. Mitä uutta hyötykasvia haluaisit kokeilla kasvattaa?


Perinteiset perunalajikkeet kiinnostavat tämän kasvukauden alussa. 

* * * * *

Leikkiin kuuluu, että täytyy keksiä taas viisi uutta kysymystä viidelle puutarhabloggaajalle. 


  1. Miten blogikirjoittamisesi on muuttunut ajan myötä?
  2. Mikä on suosikkisi puutarhablogien joukossa?
  3. Mitä kasvia et mistään hinnasta hankkisi puutarhaasi?
  4. Mikä on puutarhasi herkullisin väriyhdistelmä?
  5. Miksi olet puutarhuri?


Haasteen saavat:

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Ritarinkukka ja valkoapila

Meidän ilmastossamme ritarinkukka liittyy vahvasti jouluun ja sisäkasvatukseen. Nepalissa niitä näkyi kaupunkien puistoissa, katujen varsien kukkaistutuksissa ja ihmisten kotipihoilla.

Erittäin hyvin sen punainen hehku sopii valkoapilan kaveriksi.

Ritarinkukat ovat ylväitä. 
Ritarinkukka sopii hyvin kehäkukkien, savitiilien ja havupuiden seuraksi.
Kukinta alkamassa.

Kehäkukat kukkivat pihojen ja puistojen kukkapenkeissä. 


perjantai 21. maaliskuuta 2014

Ruukkutarhojen luvattu maa

Nepalissa ruukkuistutuksista innostunut puutarhuri on paratiisissa. Kukkaruukkuja on kaikkialla. Ne täyttävät pikkuhotellien edustat, niitä on kattoterasseilla, kauppojen oven suussa, parvekkeiden ja patioiden laidoilla.

Muovisiin juomapulloihin tehtyjä istutuksia riippuu vanhojen talojen ikkunoiden alla Boudhanathin stupan ympärillä. Niitä keikkuu Chobharin kukkulakylän vanhojen talojen koristeellisista ikkunapielistä.

Kun suljen silmäni ja mietin Nepalin värejä, ensimmäisenä mieleen tulee saviruukun terrakotta. Osa Kathmandun laakson perinteisistä asukkaista newareista on taitavia ruukkujen tekijöitä. Bhaktapurissa ja sen naapurissa Thimissa ruukkumaakareita on sadoittain.

Hotelli Summitin petuniat hehkuvat keskipäivän auringossa Patanissa.

Peltisessä öljypurkissa kasvaa pieni yrttitarha Chobharissa.

Ruokaöljypullot on kierrätetty ravintolan seinäsomistuksessa.

Parvekkeiden reunalla kukkii aina, oli talo millaisessa kunnossa tahansa.
Lisää Nepalin-tunnelmia matkablogissani http://nepaluudelleen.wordpress.com